Kallion Kaleva kertoo kaupungin kehittymisestä

(15.12.2011) Porthaninkatu 2:ssa on toiminut Päiväkoti Kaleva syksystä 2009 lähtien. Uuden noin 50 lapselle tarkoitetun päiväkodin avaaminen kertoo kaupungin kehittymisestä. Kallio on muuttunut jälleen lapsiperheiden asuinalueeksi. Itse asiassa samoissa tiloissa Porthaninkadun ja 3. linjan kulmauksessa on toiminut Päiväkoti Kaleva myös pari vuosikymmentä sitten. Välillä tila oli muussa käytössä.

Kallion päiväkoti Kalevassa joulupipareita leipovat Jennin ohjaamana Siili-ryhmän Kerttu (edessä vasemmalla), Alisa (oikealla takana) ja Verna (oikealla edessä). Tuoreita pipareita odottaa myös Eemeli (takana vasemmalla).

Aiemmin lapsiperheet muuttivat Kallion pienehköistä asunnoista pois viimeistään toisen lapsen syntymän myötä. Nykyisin alueen muut arvot koetaan tärkeämmiksi kuin väljempi asunto muualla eivätkä perheet enää lähde alueelta lasten syntymän myötä.- Pääosa päiväkodin lapsista tulee Kalliosta. Lisäksi on lapsia mm. Alppiharjusta, Katajanokalta ja Pasilasta. Päiväkoti aloitti toimintansa 2009 nollasta eli niin lapset kuin henkilökuntakin olivat tuolloin uusia. Siksi vanhimmat lapset ovat nyt viisivuotiaita eikä meillä ole vielä esikouluryhmää, kertoo päiväkodin johtaja Kisella Salomaa.

Pupujen ryhmän Alec (vas.) ja Aune tekivät leikkiruokaa ja eläytyivät aterian nauttimiseen täydestä sydämestä.

Oravien, Siilien ja Pupujen pesä

Vanhemmille tärkeää on, että raitiovaunu, metro ja bussit kulkevat päiväkodin vierestä. Ratikat ajavat Porthaninkatua pitkin ja niiden äänet kuuluvat päiväkodin pihalle jonkin verran. Muuten piha on hyvin rauhallinen ja turvallinen.

Kalevassa on kolme lapsiryhmää, 4-5-vuotiaiden Oravat, 1-4-vuotiaiden Siilit ja 1-3-vuotiaiden Puput. Henkilökuntaan kuuluu yhdeksän kasvattajaa, yksi päiväkotiapulainen ja yksi keittiössä työskentelevä päiväkotiapulainen, joka auttaa myös mm. siivouksessa. Lämmin ruoka tulee Palmialta, mutta aamu- ja välipala tehdään itse.

Vanhassa Kalevassa oli vauvojen päiväunia varten katettu terassi, kun äitiyslomat olivat tuolloin paljon nykyistä lyhempiä. Silloin toiminta pyöri aika pitkälle eri-ikäisten lasten omissa ryhmissä. Remontin jälkeen avattu uusi Kaleva voi hyödyntää tilat hyvin, vaikka toiminnan periaatteet ovat muuttuneet aika paljon.

Oravien ryhmän Filip (vas.) ja Anton ovat pystyttäneet autoleikin käytävän puolelle.

- Piha on pienehkö, mutta sellaisenakin paljon isompi kuin monessa muussa paikassa kantakaupungissa. Etenkin isommat lapset tekevät retkiä lähistön leikkipuistoihin. Myös pienemmät tekevät pikkuretkiä mm. korttelin ympäri. Vieressähän on kävelykatu, jossa on hyvä opetella ryhmänä kulkemista turvallisesti, Kisella Salomaa kertoo.

- Tänä päivänä vauvojen uniterassi toimii lastenrattaiden säilytyspaikkana. Kun lapset kasvavat, siitä on suunniteltu toiminnallista tilaa. Päiväkodin toiminnassa jako kolmeen ryhmään ei juuri näy. Toimimme enemmän pienryhmissä kuin Oravina, Siileinä tai Pupuina. Monipuolisessa toiminnassamme kädentaitojen kehittämisellä ja liikunnalla on tärkeä osansa. Tilojen taitettavat väliseinät ja helposti kaappeihin nostettavat kerrossängyt tuovat muunneltavuutta ja poikkeuksellisen iso liikuntasali sallii monia päiväkotia monipuolisempaa liikuntaa, Salomaa iloitsee.

Onni odottelee jo ulos pääsyä Oravien ryhmän tiloissa. Joulua varten on askarreltu koristeita yhdessä.

- Olen johtajana Kalevan lisäksi Merihaan päiväkoti Kaislassa. Ajatuksena on kehittää näiden päiväkotien yhteistyötä. Esimerkiksi esikoululle on ajateltu olevan eduksi, jos voidaan järjestää se kahden päiväkodin yhteisenä toimintana. Näin saadaan parempi ryhmä kasaan, Salomaa kertoo jatkosta.

Päiväkoti Kalevan henkilökunta on viihtynyt hyvin Helsingin Toimitilojen omistamassa huoneistossa. Koko henkilöstö on vakinaista ja se on osaltaan auttanut luomaan hyvän suhteen lapsiin. Lasten silmistä loisti toimittajan vieraillessa ilo ja tyytyväisyys omaan oloonsa. Myös vanhemmilta saatu palaute on ollut myönteistä.

Orava-ryhmän Aurora, Kauko ja Emil (oik.) askartelevat. Kauko näyttää ylpeänä, että hänelle on alkanut kasvaa jo oikea rautahammas.

Joulu alkaa täyttää mielen marraskuussa

Oravien ryhmään kuuluva Minni on hiljentynyt hetkeksi lukemaan.
Päiväkoti Kalevan lapset edustavat useita eri kansallisuuksia. Monen äidinkieli on muu kuin suomi ja niin kulttuurilliset kuin uskonnollisetkin taustat vaihtelevat. Päiväkodin arjessa vallitsevat päiväkodin toimintatavat, jotka on käyty vanhempien läpi hyvässä hengessä läpi, ja suomalaisiin perinteisiin juhlapäiviin kuten esimerkiksi jouluun valmistaudutaan suomalaisen perinteen mukaisesti.

- Toki tuomme toiminnassa esille eri kulttuureita ja näin päiväkodissa opitaan kunnioittamaan itse kunkin taustoja ja arvostamaan myös muita kuin perinteisiä suomalaisia tapoja ja perinteitä, Kisella Salomaa muistuttaa.

- Lapset alkavat puhua joulusta, kun jouluvalot, koristellut joulupuut, joulupukki ja muut joulunajan merkit tulevat kaupungilla vastaan. Toki jutellaan myös lahjatoiveista, jotka eivät etenkään pienimmillä lapsilla ole usein kovin suuria. Siinä suhteessa haaveet näyttävät kasvavan ja kallistuvan iän myötä, Salomaa on huomannut.

Marianna on keskittynyt prinsessalinnan rakentamiseen ennen kuin Orava-ryhmä lähtee ulos.

Lapsille on elämys käydä kirkkorakennuksessa ja kokea kirkonmenojen äänimaailma ja muut tapahtumat, mutta joulukirkko ei tietenkään ole pakollinen, jos vanhemmat eivät halua lapsensa osallistuvan kirkonmenoihin. Päiväkoti onkin järjestänyt myös muita vierailuja seurakunnan tiloihin. Lapsista on esimerkiksi huisin jännää päästä kurkkaamaan urkujen sisään.

- Meillä toiminnassa joulu alkaa olla osa arkipäivää marraskuun lopulta lähtien. Joululaulut, joulusadut, joulukalenteri, jouluruoat ja esimerkiksi pipareiden leipominen ovat tätä jouluun valmistautumista ja odotuksen ja jännityksen helpottamista. Esimerkiksi leipominen on sekä lapsista että kasvattajista tosi mukavaa puuhaa. Tietysti meillä on myös joulujuhla ja käymme joulukirkossa, Salomaa kertoo.

Uuden oppiminen on luonteva osa toimintaa

Pupujen joulukalenterista jokainen ryhmän lapsi saa vuorollaan huovutetun kulkusen. Tilalle laitetaan sydän, jossa on lapsen nimi. Siileillä on vaari-aiheinen joulukalenteri ja jokaiseen luukun kuvaan liittyy joku vaarin jouluaiheinen tarina.
Helsingin kaupungin päiväkotina Kaleva on siirtymässä vuoden 2013 alussa sosiaalivirastosta uuden varhaiskasvatusyksikön alaisuuteen. Varhaiskasvatus säilyy sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajan alaisuudessa eikä siirry opetuspuolen osaksi kuten valtakunnassa muuten on trendinä.

Kisella Salomaa pitää muutosta hyvänä, kun tavallaan palataan entisaikojen päivähoitoviraston tapaiseen alan erikoisyksikköön. Lasten arkeen hallinnon muutos ei vaikuta.

- Olen elinikäisen oppimisen kannattaja, mutta täytyyhän lapsille jäädä aikaa olla lapsia. Meille sopii tällainen ilman oppimistavoitteita ja paljon leikin keinoin tapahtuva uuteen perehtyminen. Annamme esimerkiksi suomi toisena kielenä –opetusta, jotta etenkin suomenkieliseen kouluun menevät alkujaan muunkieliset tai kaksikieliset lapset hallitsisivat suomen hyvin koulun alkaessa. Näin koulussa ei jäädä jälkeen kielen takia, Kisella Salomaa esittelee.

- Oppimisen tukena on toiminta pienryhmissä ja se, ettei päiväkodissa ole suurta määrää samaa toista kieltä puhuvia lapsia. Kun on pakko puhua henkilökunnan ja muiden lasten kanssa suomea ja lisäksi oppimista tuetaan vaikkapa kuvia hyödyksi käyttäen, kielitaito tarttuu hiljalleen osana normaaleja päivärutiineja, Salomaa toteaa.

Pupujen ryhmän Otto (vas.) esittelee dinosauruksia, Jesse liihoittelee keijun siivillä ja Laura on mukana menossa muuten vaan.

 

Päiväkoti Kalevan lapset ovat askarrelleet nämä jouluiset possut koristamaan ikkunoitaan.
AVAINSANAT

Me olemme

Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat on Helsingin kaupungin kokonaan omistama
keskinäinen kiinteistöyhtiö. 
Tehtävämme on ylläpitää kiinteistöjämme niin,
että Helsingin kaupunki ja rakennusten käyttäjät ovat toimintaamme tyytyväisiä.